Eilen päivällä Mona ei vielä näyttänyt merkkejä synnytyksestä, oli reipas ulkona ja sisällä. Illemmalla alkoikin sitten läähättelemään ja petailemaan. Lopetti syömisen ja alkoi suoliston tyhjennys urakkaan. Ulos piti päästä tiuhaan ja muutama oksennuskin tuli. Urho oli Monasta kovin huolissaan kun Mona oksensi ulkona, meni raukka ihan hämilleen ja haisteli pitkään Monaa ja antoi pari pusua, loppu ulkoilu pitikin sitten tarkkaan vahtia Monan tekemisiä :)

Yön nukuin Monan seurana pentuhuoneessa patjalla. läähättelyä ja petailua pitkin yötä ja pari kertaa myös testaili että olisiko mun peitto sittenkin parempi pesämateriaali kuin mitä pentulaatikossa on, mutta onneksi kuitenkin päätyi omaan pesäänsä ja saatiin molemmat hieman nukuttuakin..

Tänään on koko päivän jatkunut läähättely, petaaminen ja suoliston tyhjentäminen.. Kun tulin Mellan kanssa kotiin lenkiltä oli Mona läähättäen vastassa, en heti raaskinut jättää sitä taas yksin joten Oonan lenkki sai hetken vielä odottaa.. ja se sitten jäikin tänään tekemättä :D Mona makoili patjalla mun vierellä ja aikani kuluksi ajattelin letitellä sen mahakarvoja valmiiksi.. Sitten sanoin sille että meneppäs taksin pesään ja kappas vaan alkoikin heti vähän vinkua ja ponnistella! ja 10 minuutin päästä tuli ensimmäinen pentu! Seuraavan 45min aikana pentuja tuli 4 (ensimmäinen mukaanlukien), sitten oli tunnin tauko ja sitten tuli vielä 10min sisällä 2 pentua lisää. Kokonaismäärä siis 6 joista 2 tyttöä ja 4 poikaa :) Hetken aikaa oli kyllä vielä sellainen olo että mahassa olisi vielä yksi pentu, ja siellä tuntuikin sellainen vielä. Nyt, kolme tuntia myöhemmin ollaan Monan kanssa käyty pihalla ja mahaa tunnusteltaessa siellä ei enää mitään tunnu. Taisikin sitten olla vain kohtu joka siellä tuntui. Monakin on jo rauhoittunut pentuja imettämään joten lopullinen määrä jäänee tähän kuuteen :)  ellei sitten jotain bonuspentua sieltä vielä putkauta..

Synnytys meni hienosti ja Monalla oli tarkkaan tiedossa mitä pitää tehdä. Tosin pennut tuli niin nopealla vauhdilla että ihan kaikkeen se ei itse ehtinyt ja pientä apua kuivaamisessa piti antaa. Kun synnytys alkoi noi yllättäen (ainakin mun mielestä) ja kun kaksi ensimmäistä tuli lähes samaan aikaan iski mulle epäusko ja piti kilauttaa kokeneempi kaveri paikalle takaamaan mun mielenrauha, kiitos Emma kun tulit hieman ehkä lyhyellä varoitusajalla! :)

Kaikki pennut oli heti syntymästään terhakoita, pari kaveria hieman toisiaan kovempia kommentoimaan, varsinkin ensimmäisenä ulos tullut tyttöpentu on aika tomera neiti ja antaa kyllä kuulla jos ei kaikki mene niinkuin hän haluaa :P Pienin pennuista, toinen tytöistä painaa 154g ja suurin pojista painaa 215g. Kaikki on väriltään tullut äitiinsä eli ovat mustia valkoisin merkein.

Urhon mielestä täällä pentuhuoneessa tapahtui jotain todella mielenkiintoista, istua jäpitti pää kallellaan tuossa portintakana. Kunnes jossain vaiheessa annoin sen haistella mun kättä. Ihan rupesi herraa puistattamaan ja lähti nopsasti sohvalle, eikä sen jälkeen tullut enää katselemaan. Eli niinkuin ihmismiehet niin ei ne kaikki koiraherratkaan synnytystä kestä :D Mella ei ole ihan varma että mitä täällä tapahtuu ja on päättänyt olla reakoimatta mitenkään, kättä haisteli pitkään ja hartaasti pohtien. Oona tuolla ehkä hieman kapinoi väliin jäänyttä lenkkiään mutta sille ei nyt mahda mitään kun isäntäkin on tänään aamusta iltaan töissä, huomenna sitten jos maltan lähteä pentulaatikon viereltä..

Nyt on kaikki rauhallisia ja pentulaatikosta kuuluu tasainen tuhina, Mona hoitaa pentujaan hienosti ja kaikki tuntuvat tyytyväisltä.

Mutta olkaas hyvät, tässä meidän ensimmäinen pentueemme! (yksittäis kuvia saatte myöhemmin)